Pienasemakaava on koko alueen eduksi!
Östersundomin osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa jatkosuunnittelun pohjaksi 18.3.2025. Alueesta tavoitellaan luonnonläheistä raideliikenteen pikkukaupunkia. Helsingin kaupunki laatii Östersundomiin osayleiskaavaa ja samaan aikaan osayleiskaavan kanssa kaupunki laatii asemakaavan muutoksia nykyisillä pientaloalueilla. Tällä hetkellä käynnissä on Landbon ja Karhusaaren pohjoisosan asemakaavan muutokset.
Olemme siis edenneet meille tärkeässä asiassa!
Östersundomiin on laadittu nykyisten pientaloalueiden asemakaavoitusohjelma, jossa on määritelty alueet, joiden täydennysrakentaminen on mahdollista ennen Östersundomin raideliikenteeseen sitoutuvaa aluerakentamista.
Kaavoitusohjelmaan kuuluvat alueet ovat vakiintuneita pientaloalueita, jotka säilyvät pääasiassa pientaloalueina tulevaisuudessa. Lisärakentaminen edellyttää vesihuollon kehittämistä. Vesihuollon suunnittelun ja investointien eteneminen voi vaikuttaa asemakaavoitusohjelmassa esitettyyn aikatauluun.
Helsingin asemakaavoittamattomat alueet ovat suunnittelutarvealuetta. 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä alueilla ennen tarvittu suunnittelutarveratkaisu ei ole enää käytössä, vaan alueille rakentaminen vaatii myönteisen rakentamisluvan, jonka yhteydessä arvioidaan rakentamisen edellytykset suunnittelutarvealueella.
Myönteinen rakentamislupa myönnetään lähtökohtaisesti olemassa olevan asuinrakennuksen purkamiseen ja korvaamiseen uudella asuinrakennuksella. Myönteistä rakentamislupaa voidaan harkita myös yksittäisille asuinrakennuksille, jotka täyttävät rakentamislain kohdat sijoittamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella.
Olemme siis edenneet meille tärkeässä asiassa!
Östersundomiin on laadittu nykyisten pientaloalueiden asemakaavoitusohjelma, jossa on määritelty alueet, joiden täydennysrakentaminen on mahdollista ennen Östersundomin raideliikenteeseen sitoutuvaa aluerakentamista.
Kaavoitusohjelmaan kuuluvat alueet ovat vakiintuneita pientaloalueita, jotka säilyvät pääasiassa pientaloalueina tulevaisuudessa. Lisärakentaminen edellyttää vesihuollon kehittämistä. Vesihuollon suunnittelun ja investointien eteneminen voi vaikuttaa asemakaavoitusohjelmassa esitettyyn aikatauluun.
Helsingin asemakaavoittamattomat alueet ovat suunnittelutarvealuetta. 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä alueilla ennen tarvittu suunnittelutarveratkaisu ei ole enää käytössä, vaan alueille rakentaminen vaatii myönteisen rakentamisluvan, jonka yhteydessä arvioidaan rakentamisen edellytykset suunnittelutarvealueella.
Myönteinen rakentamislupa myönnetään lähtökohtaisesti olemassa olevan asuinrakennuksen purkamiseen ja korvaamiseen uudella asuinrakennuksella. Myönteistä rakentamislupaa voidaan harkita myös yksittäisille asuinrakennuksille, jotka täyttävät rakentamislain kohdat sijoittamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella.
Pienasemakaavan asukastilaisuus pidettiin 4.12.2024.
Nyt käsittelyssä oleva Östersundomin pienasemakaava on merkittävä virstanpylväs, joka voi vihdoin tuoda alueen asukkaille kaivattuja rakennuspaikkoja tonteilleen. Jos kaavan toteutuminen viivästyy, koko alueemme kärsii. Tilanne johtaa alueen autioitumiseen, kiinteistöjen hintojen laskuun sekä palveluiden vähenemiseen, mikä vaikuttaisi myös Landbon ja Karhusaaren asukkaisiin. Kaavan oli määrä valmistua vuoteen 2025 mennessä, mutta näinhän ei ole käynyt.
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala järjesti Östersundom-seuran vaatimuksesta meille asukastilaisuuden ainoastaan pienasemakaavaa koskien. Osayleiskaavan tulevaisuuden suunnitelmathan eivät nykyisiä asukkaita juurikaan koske. Tilaisuudessa saimme kuulla erilaisista rajoitteista alueen pienimuotoisen suunnittelun kannalta ja pieniä toiveita, että HSY:n ja Sipoon veden riitatilanteessa päästäisiin ratkaisuun. Alueen asukkaan on vaikea ymmärtää, miten 16 vuoden aikana ei ole näitä asioita jo hoidettu. ELY-keskuksen vaatimukset alueen poikkeamisluvista ovat myös olleet hankalia ymmärtää. Vuoden 2025 alussa tulee koko Suomessa voimaan uusi rakentamislaki, joka sekin tuo uudet haasteet tonttien suunnitteluun ja rakentamiseen.
Alla on klikkaamalla luettavana kaupunkiympäristön esitysmateriaalit.
|
|
Kokouksen jälkeen saimme kaupunkiympäristön toimialalta tarkennuksia joihinkin tietoihin:
Karhusaaren pohjoisosan kaavan tilanteesta pidimme tapaamisen Sipoon veden kanssa viime torstaina 12.12.2024. Kokouksessa todettiin, että Sipoon veden aiemmin 30.11.2022 antama lausunto on sisällöltään vanhentunut, ja kaavasta on syytä pyytää Sipoon vedeltä uusi lausunto. Lisäksi sovittiin, että pyritään löytämään vastuullinen tapa saada vietyä kaava kokonaan tai osittain päätöksentekoon, ja saatettua se sitä kautta voimaan. Keinona saattaa olla esimerkiksi vesihuoltoon liittyvän vaiheistusmääräyksen käyttäminen.
Uudenmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten kanssa pidettiin tapaaminen 17.12.2024. Kokouksessa pyrittiin löytämään tapoja edistää asemakaavoittamattomien nykyisten pientaloalueiden asemakaavoitusta ja rakentamismahdollisuuksia epäselvässä vesihuoltotilanteessa. Johtopäätösten vetämiseen tarvitsemme nyt vielä kaupungin sisäistä yhteistyötä erityisesti kaavoituksen ja rakennusvalvonnan välillä. Pidän kuitenkin tavoitteena, että ensi vuonna käynnistyy useita kaavoittamattomien Östersundomin nykyisten pientaloalueiden asemakaavahankkeita.
Sipoon vesihuoltouutisen suhteen: Tilanne on se, että Sipoolla ja Helsingillä on edelleen eri näkemykset siitä, miten alueen vesihuolto kannattaa järjestää alueen kokonaisedun ja tasapuolisuuden kannalta. Pasin Rajalan esityksessään mainitsemaa sovittelumenettelyä viedään eteenpäin ja se toivottavasti toteutuu ensi vuoden alussa. Samaan aikaan kumpikin osapuoli valmistautuu siihen, ettei sovittelu välttämättä tuota tulosta. Linkkaamastasi uutisesta voi lukea Sipoon varasuunnitelman. Helsingin tavoitteena sen sijaan on vesihuoltovastuun siirtyminen HSY:lle, joka hoitaa vesihuoltoa koko muussa Helsingissä. (www.sipoo.fi/uutiset/sipoon-kunta-perustaa-uuden-vesihuoltoyhtion-ostersundomiin/ )
”Kysyn vielä, joku puurojuhlassamme kysyi sitä, että kuuli puheestanne ja näin selkeästi ymmärsi, että pienasemakaavoituskin vaatisi osayleiskaavan hyväksymisen. Onko näin?”
V: Ohjelmassa kaavahankkeet on alun perin jo jaettu kahteen koriin, joista toista voidaan edistää ennen kuin osayleiskaavan sisältö on tiedossa (mustat rinkulat) ja toisia (harmaat rinkulat) voidaan edistää osayleiskaavan sisällön perusteella sitten, kun osayleiskaavasta on tehty päätös. Nythän osayleiskaavan luonnos on menossa kaupunkiympäristölautakuntaan jo helmikuussa, joten tilanne selkiytyy sen myötä myös harmaiden alueiden osalta
Karhusaaren pohjoisosan kaavan tilanteesta pidimme tapaamisen Sipoon veden kanssa viime torstaina 12.12.2024. Kokouksessa todettiin, että Sipoon veden aiemmin 30.11.2022 antama lausunto on sisällöltään vanhentunut, ja kaavasta on syytä pyytää Sipoon vedeltä uusi lausunto. Lisäksi sovittiin, että pyritään löytämään vastuullinen tapa saada vietyä kaava kokonaan tai osittain päätöksentekoon, ja saatettua se sitä kautta voimaan. Keinona saattaa olla esimerkiksi vesihuoltoon liittyvän vaiheistusmääräyksen käyttäminen.
Uudenmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten kanssa pidettiin tapaaminen 17.12.2024. Kokouksessa pyrittiin löytämään tapoja edistää asemakaavoittamattomien nykyisten pientaloalueiden asemakaavoitusta ja rakentamismahdollisuuksia epäselvässä vesihuoltotilanteessa. Johtopäätösten vetämiseen tarvitsemme nyt vielä kaupungin sisäistä yhteistyötä erityisesti kaavoituksen ja rakennusvalvonnan välillä. Pidän kuitenkin tavoitteena, että ensi vuonna käynnistyy useita kaavoittamattomien Östersundomin nykyisten pientaloalueiden asemakaavahankkeita.
Sipoon vesihuoltouutisen suhteen: Tilanne on se, että Sipoolla ja Helsingillä on edelleen eri näkemykset siitä, miten alueen vesihuolto kannattaa järjestää alueen kokonaisedun ja tasapuolisuuden kannalta. Pasin Rajalan esityksessään mainitsemaa sovittelumenettelyä viedään eteenpäin ja se toivottavasti toteutuu ensi vuoden alussa. Samaan aikaan kumpikin osapuoli valmistautuu siihen, ettei sovittelu välttämättä tuota tulosta. Linkkaamastasi uutisesta voi lukea Sipoon varasuunnitelman. Helsingin tavoitteena sen sijaan on vesihuoltovastuun siirtyminen HSY:lle, joka hoitaa vesihuoltoa koko muussa Helsingissä. (www.sipoo.fi/uutiset/sipoon-kunta-perustaa-uuden-vesihuoltoyhtion-ostersundomiin/ )
”Kysyn vielä, joku puurojuhlassamme kysyi sitä, että kuuli puheestanne ja näin selkeästi ymmärsi, että pienasemakaavoituskin vaatisi osayleiskaavan hyväksymisen. Onko näin?”
V: Ohjelmassa kaavahankkeet on alun perin jo jaettu kahteen koriin, joista toista voidaan edistää ennen kuin osayleiskaavan sisältö on tiedossa (mustat rinkulat) ja toisia (harmaat rinkulat) voidaan edistää osayleiskaavan sisällön perusteella sitten, kun osayleiskaavasta on tehty päätös. Nythän osayleiskaavan luonnos on menossa kaupunkiympäristölautakuntaan jo helmikuussa, joten tilanne selkiytyy sen myötä myös harmaiden alueiden osalta
Mikä on pienasemakaava?
Östersundomin pientaloalueiden täydennysrakentaminen
Östersundom-seura teki aloitteen alueen pienasemakaavasta 2021 Kaupunkiympäristön toimialalle sekä kaupunkiympäristölautakunnalle. Klikkaa liitettä 1. ja lue aloite.
Kaupunkiympäristön toimiala koki aloitteen hyväksi ja heidän aatoksiinsa sopivaksi. Pian saatiinkin ensimmäinen visio näytille, siihen voit tutustua liitteessä 2.
Tämänhetkisen ohjelman voit lukea liitteestä 3.
Asukkaat rauhoittuvat, jotain tulee tapahtumaan! Mutta mitä sitten tapahtui? Liitteessä 2 kerrotaan, että vesihuollon tarve valmistuu vuonna 2022 ja sen pohjalta mietitään tavoitellut kaavoitusajankohdat ja uusien asukkaiden määrä osa-alueittain.Tämän jälkeen ei ole tapahtunut yhtään mitään. HSY ja Sipoon vesi kiistelevät, Helsinki tarjoaa 0 euroa ja Sipoo vaatii enemmän (no tottakai). Onko tämä vaan Helsingin tapa viivyttää tätäkin kaavoitusta? Osayleiskaavaa on jo viivytetty, sopivasti Korkein hallinto-oikeuskin kumosi edellisen kaavan. Helsinki on tiennyt jo kauan, ettei Östersundomia rakentaminen kuulu sen lähitulevaisuuteen. Östersundom on kaupungille rakennusvaramaata. Me Helsingin uusimmat asukkaat, meidän elämämme ja sekä omaisuutemme, unohtuivat.
Östersundom-seura teki aloitteen alueen pienasemakaavasta 2021 Kaupunkiympäristön toimialalle sekä kaupunkiympäristölautakunnalle. Klikkaa liitettä 1. ja lue aloite.
Kaupunkiympäristön toimiala koki aloitteen hyväksi ja heidän aatoksiinsa sopivaksi. Pian saatiinkin ensimmäinen visio näytille, siihen voit tutustua liitteessä 2.
Tämänhetkisen ohjelman voit lukea liitteestä 3.
Asukkaat rauhoittuvat, jotain tulee tapahtumaan! Mutta mitä sitten tapahtui? Liitteessä 2 kerrotaan, että vesihuollon tarve valmistuu vuonna 2022 ja sen pohjalta mietitään tavoitellut kaavoitusajankohdat ja uusien asukkaiden määrä osa-alueittain.Tämän jälkeen ei ole tapahtunut yhtään mitään. HSY ja Sipoon vesi kiistelevät, Helsinki tarjoaa 0 euroa ja Sipoo vaatii enemmän (no tottakai). Onko tämä vaan Helsingin tapa viivyttää tätäkin kaavoitusta? Osayleiskaavaa on jo viivytetty, sopivasti Korkein hallinto-oikeuskin kumosi edellisen kaavan. Helsinki on tiennyt jo kauan, ettei Östersundomia rakentaminen kuulu sen lähitulevaisuuteen. Östersundom on kaupungille rakennusvaramaata. Me Helsingin uusimmat asukkaat, meidän elämämme ja sekä omaisuutemme, unohtuivat.
|
|
|
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala tiedottaa Östersundomin kaavoituksesta:
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 19.12.2023 Östersundomin osayleiskaavoituksen suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Seuraavaksi lähdetään laatimaan osayleiskaavaluonnosta, johon liittyy myös useita selvityksiä ja vaikutusten arviointeja.
Kaavaluonnokseen liittyvä vuorovaikutus ja asukastilaisuus on odotettavissa syksyllä 2024, josta tiedotamme tarkemmin myöhemmin. Tämän jälkeen osayleiskaavoitus etenee kaavaehdotusvaiheeseen arviolta vuonna 2025.
Lue klikkaamalla täältä lisää, också på svenska: ostersundom-uutiskirje.mail-eur.net/a/s/65104218-47567bc1d424197f1d2762b9fc6f29a5/1760248
”Lautakunta piti tärkeänä, että Östersundomin alueen elinkykyisyyden säilymiseksi pientaloalueiden täydennysrakentamisen mahdollistavaa asemakaavoitusta edistetään pientaloalueiden täydennysrakentamisen periaatteiden mukaisesti ja siihen varataan riittävät resurssit."
Tuosta kohdasta päätöksessä Östersundom-seura on ylpeä, koska saimme tietoomme, että pienasemakaavoitusta hidastaa resurssien puute. Lähetimme pienasemakaavoitusta koskeneen kommentin kaupunkiympäristölautakunnan kaikille jäsenille ja Katri Pentikäinen teki sen pohjalta vastaehdotuksen joka siis huomioitiin.
-––––––––---––––––––---––––––––---––––––––---––––––––--
Östersundomin suunnittelun ajankohtaisista asioista kerrottiin yleisötilaisuudessa maanantaina 23.5.2023. Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin aiheisiin. Sieltä voit myös tilata itsellesi Östersundomin suunnittelun uutiskirjeen (Helsingin kaupunkiympäristön toimiala).
Tätä tekstiä klikkaamalla voit tilata Östersundomin suunnittelun uutiskirjeen.
Alla tietoa Helsingin kaavoituksesta Östersundomia koskien. Asiat siis ovat lähteneet etenemään ja Östersundom-seuran aloitekin on saanut asiallista huomiota:
Kaupunki on saanut Östersundomin suunnittelutilanteesta ja rakentamisen mahdollisuuksista paljon kyselyitä ja vastaanottanut mm. Östersundom-seura ry:n aloitteen Östersundomin pienimuotoisen lisärakentamisen mahdollistamisesta 3.6.2021. Helsingin kaavoitus suhtautuu lähtökohtaisesti suopeasti ajatukseen, että Östersundomissa voisi lisärakentaa pienimuotoisesti vakiintuneilla pientaloalueilla jo ennen yleiskaavoitusta ja maakuntakaavan mukaista raideliikenteeseen perustuvaa laajaa muutosta. Pitkä rakennuskielto ja vireillä olevan kaavoituksen aiheuttama epävarmuus on ymmärrettävästi ollut raskas alueen asukkaille ja maanomistajille. Kaavoitus on käynyt tilannetta läpi yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja näyttää siltä, että lisärakentaminen on mahdollista vain asemakaavoituksen kautta. Uudenmaan ELY pitää juridisesti ongelmallisena uusien rakennuspaikkojen ja asuntojen määrän lisäämistä suunnittelutarveratkaisuilla Östersundomin kaltaisella alueella. Pieniä alueen nykyisestä luonteesta lähteviä asemakaavoja sen sijaan voidaan mahdollisesti tehdä osalle alueesta jo ennen uutta yleiskaavaa. Asemakaavoittaessa tulee kuitenkin varmistaa, ettei rajoiteta tulevan yleiskaavoituksen mahdollisuuksia eikä vaikeuteta tuoreen maakuntakaavan mukaisen suunnitteluratkaisun toteutumista. Lisäksi täytyy ratkaista alueen kunnallistekniikan järjestäminen myös syntyvässä välivaiheessa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi on syksyllä 2021 käynnistetty Östersundomin nykyisten pientaloalueiden kaavoitusohjelman valmistelu, sekä työhön keskeisesti vaikuttava vesihuollon suunnittelu. Aikataulutavoitteena on, että ohjelma valmistuisi keväällä 2022. Töiden lähtökohtia esitellään Uutta Östersundomia –verkkotilaisuudessa 2.12.2021. Samassa illassa kerrotaan myös ensi vuonna käynnistyvän Östersundomin osayleiskaavan lähtökohdista sekä kahdesta asemakaavan muutoksesta: Karhusaaren pohjoisosasta ja Landbon pientaloalueesta.
Kaupunki on saanut Östersundomin suunnittelutilanteesta ja rakentamisen mahdollisuuksista paljon kyselyitä ja vastaanottanut mm. Östersundom-seura ry:n aloitteen Östersundomin pienimuotoisen lisärakentamisen mahdollistamisesta 3.6.2021. Helsingin kaavoitus suhtautuu lähtökohtaisesti suopeasti ajatukseen, että Östersundomissa voisi lisärakentaa pienimuotoisesti vakiintuneilla pientaloalueilla jo ennen yleiskaavoitusta ja maakuntakaavan mukaista raideliikenteeseen perustuvaa laajaa muutosta. Pitkä rakennuskielto ja vireillä olevan kaavoituksen aiheuttama epävarmuus on ymmärrettävästi ollut raskas alueen asukkaille ja maanomistajille. Kaavoitus on käynyt tilannetta läpi yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja näyttää siltä, että lisärakentaminen on mahdollista vain asemakaavoituksen kautta. Uudenmaan ELY pitää juridisesti ongelmallisena uusien rakennuspaikkojen ja asuntojen määrän lisäämistä suunnittelutarveratkaisuilla Östersundomin kaltaisella alueella. Pieniä alueen nykyisestä luonteesta lähteviä asemakaavoja sen sijaan voidaan mahdollisesti tehdä osalle alueesta jo ennen uutta yleiskaavaa. Asemakaavoittaessa tulee kuitenkin varmistaa, ettei rajoiteta tulevan yleiskaavoituksen mahdollisuuksia eikä vaikeuteta tuoreen maakuntakaavan mukaisen suunnitteluratkaisun toteutumista. Lisäksi täytyy ratkaista alueen kunnallistekniikan järjestäminen myös syntyvässä välivaiheessa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi on syksyllä 2021 käynnistetty Östersundomin nykyisten pientaloalueiden kaavoitusohjelman valmistelu, sekä työhön keskeisesti vaikuttava vesihuollon suunnittelu. Aikataulutavoitteena on, että ohjelma valmistuisi keväällä 2022. Töiden lähtökohtia esitellään Uutta Östersundomia –verkkotilaisuudessa 2.12.2021. Samassa illassa kerrotaan myös ensi vuonna käynnistyvän Östersundomin osayleiskaavan lähtökohdista sekä kahdesta asemakaavan muutoksesta: Karhusaaren pohjoisosasta ja Landbon pientaloalueesta.